François Truffaut'n tieteiselokuva "Fahrenheit 451" (1966) ei päällisin puolin arvioituna ole kestänyt yhteiskunnassa ja elokuvakerronnassa tapahtuneita muutoksia; aika on syönyt sitä. 60-luvun henki puskee läpi: minihameet, pitkät maskaroidut silmäripset, naisten lyhyt- ja miesten pitkähiusmuoti ym. Kerronta etenee haukotuksia herättävän verkkaisesti, erikoistehosteet eivät häikäise, vaikka pyrotekniikka toimiikin yllättävän hyvin.
Itse kertomus, käsikirjoitus tuntuu aluksi oudolta, mutta hetken päästä katsoja yllättyy, miten ajankohtainen elokuva teemoineen on. Elokuvan maailma iskeytyy katsojan tajuntaan hyvin nopeasti prologin aikana.
Paloauton näköinen kulkuväline lähtee paloaseman näköisestä paikasta ulisten liikkeelle, jonka seinässä ovat numerot "451". Samaan aikaan toisaalla soi puhelin. Joku sanoo sisällä olevalle miehelle hätäisesti: "Äkkiä ulos. Nyt heti!" Mies kuulee kellojen kilkattavan ja ryntää ulos ja pakoon hetken päästä pihaan ilmestyvää autoa. Talo ei pala.
Miehet astuvat paenneen miehen asuntoon, ja alkavat määrätietoisesti etsiä tarkkaan valituista paikoista jotain. Ensin löytyy kattokruunusta jokin kanttinen esine: Cervantesin "Don Quijote". Hetken päästä kaksi kirjaa leivänpaahtimesta, läjä kirjoja TV:n kuvaputken sisältä jne. Mustapukuiset ja kypäräpäiset miehet sullovat kirjat valkoisiin säkkeihin. Osa säkeistä kannetaan ulos, osa heitetään parvekkeelta alas. Yksi miehistä pitelee liekinheitintä, jolla sytyttää ritilän päälle kootut kirjat tuleen. Paikalle on kokoontunut ihmisiä katselemaan. Tulipaloa.
Liekinheitintä pidellyt palomies Guy Montag on aluksi tavallinen perheellinen mies. Guylla ja Lindalla ei ole lapsia, mikä on tavallista. Sitten Guy kohtaa sattumalta junassa työmatkalla Clarissen, joka alkaa kysellä hänen työstään. Hän kysyy viattomasti: "Miksi poltatte kirjoja?" Kysymys hämmentää Guyta, mutta hän haluaa suoraan ja rehellisesti vastata. Ihmiset tulevat niistä onnettomiksi, he häiriintyvät ja muuttuvat toisiaan kohtaan epäsosiaalisiksi. "Oletko koskaan lukenut yhtään niistä kirjoista?" Tietysti en, sehän on kiellettyä. "Entä mitä tarkoittaa aseman seinässä luku 451, miksi ei yhtä hyvin esimerkiksi 983?" Fahrenheit 451 on lämpötila, jossa paperi syttyy palamaan. Sitten juna saapuukin ja perillä kaupungin keskustaan.
Illalla mies menee kotiinsa. Vaimo Linda, joka on kotirouva katselee silmät vangittuneena suureen seinänkokoiseen TV-screeniin. Hän ei huomaa miehensä tuloa, eikä välitä siitä. Guy menee kylpyhuoneeseen. Huutaa ja kysyy, montako pilleriä olet tänään ottanut. Linda on ilmeisesti ollut hänen mielestään sen verran pöllyssä, että hän epäilee tämän ottaneen piristeitä ja rauhoittavia liikaa. Seuraavana päivänä tullessaan kotiin Guy huomaa, että vaimo makaa tajuttomana maassa. Nyt hän on varmasti ottanut muutaman pillerin liikaa. Ambulanssimiehet kertovat kuitenkin, että heillä on päivittäin 50 tällaista tapausta. Ei mitään ongelmaa, he vain vaihtavat veren, ja Linda on taas aamulla kunnossa. Seuraavana aamuna Linda ei muista mitään eilisestä, mutta on hyperaktiivinen ja seksuaalisesti kiihottunut. Guyta viedään eikä hän pane pahakseen.
Työmatkalla hän näkee vilaukselta Clarissesta, mutta ei juttele tämän kanssa tällä kertaa. Kotiin tullessaan hänellä on laukussaan kuitenkin jotain, joka muistuttaa Clarissesta. Kyse on Charles Dickensin kirjasta "David Copperfieldin elämänkerta". Kun Linda on nukkumassa, Guy lukee yön kirjaa. Seuraavina päivinä hän tuo yhä uusia kirjoja kotiinsa ja lukee niitä. Lopulta hän ei voi salata laitonta harrastustaan vaimoltaan. Lisäksi vaimo löytyy läjän kirjoja, ja hermostuu niistä. Hän uhkaa jättää Guyn, jos tämä ei hävitä niitä. Guy lupaa hävittää kirjat - ensin luettuaan ne. Se ei tunnu riittävän vaimolle.
Junassa hän tapaa jälleen Clarissen, joka pyytää hänen apuaan. Clarisse on irtisanottu työstään opettajana koulusta, jossa hän oli koeajalla. Hän ei uskalla mennä yksin kouluun tai hän tarvitsee moraalista tukea. Guy sanoo, ettei hän voi. Clarisse hymyilee ja sanoo, että hän järjestää asian ja soittaa Guyn esimiehelle. Clarisse sanoo olevansa Guyn vaimoi ja soittavansa miehensä puolesta. Guy on tänään sairas eikä voi tulla töihin. Näin Guy ja Clarisse pääsevät lähtemään koululle. Koululla kukaan ei suostu juttelemaan naisen kanssa. Hänen tavaransakin työnnetään vain ovenraosta käytävällä. Mitäkö Clarisse on tehnyt? Hieman luistanut määrätyistä aikatauluista pienten koululaisten kohdalla, ja lapsilla on ollut jopa hauskaa koulussa.
Yöllä on hälytys Montagien lähettyvillä talossa, jossa Clarisse asuu. Guy on varma, että Clarisse on pidätetty. Aamulla talon ovet ja ikkunat on naulattu kiinni. Töissä Guy murtautuu esimiehensä huoneeseen, jossa ovat raportit ratsioista, mutta edellisen yön raportteja hän ei löydä. Kapteeni X saa hänet kiinni verekseltään, mutta ei nosta suurta meteliä siitä, että Guy on hänen huoneessaan luvatta. Guy on saamassa ylennystä, ja hän oikeastaan tekee sitä, mitä hänen uudessa asemassa oletetaankin tekevän. Tosin häntä ei ole vielä ylennetty... Esimiehellä ovat öisten tapahtumien raportit kainalossaan, ja hän sanoo Guylle, että tässä nämä ovat. He alkavat selata raportteja. Tässä, tätä minä etsin. Guy osoittaa sormella naista. Hätävalheena hän keksii, että hän haluaa talon itselleen nyt kun se on tyhjänä. Kapteeni kertoo, ettei naista ole vielä saatu kiinni, joten hänen täytyy vielä jonkin aikaa odottaa kärsivällisesti. Guy huoahtaa helpotuksesta, mikä ei jää esimieheltä huomaamatta.
Illalla Montag aiheuttaa kotona kohtauksen Lindan ystävättärien ollessa pitkästä aikaa vierailulla. Hänen on vaikea sietää, miten nämä ummistavat silmänsä ympäröivältä todellisuudelta ja uppoutuvat TV-sarjojen fantasiamaailmaan. Guy alkaa mm. spontaanisti lukea naisille tunteisiin vahvasti vetoavaa kiellettyä kirjaa, mikä saa naiset tunnekuohun valtaan ja loukkaantumaan. Järkyttyneinä he lähtevät kesken iltaa kotiinsa, mutta tuntevat myötätuntoa Lindaa kohtaan. Naisten lähdettyä vuorostaan Linda kuohahtaa. Hän ilmoittaa mittansa täyttyneen.
Aamulla Montag kuitenkin lähtee vielä normaalisti töihin, mutta hän on jo päättänyt irtisanoa itsensä palomiehen töistä. Sen hän ilmoittaa kapteenille heti asemalle saavuttuaan. Esimies sanoo kuitenkin arvoituksellisesti, että "yksi tehtävä tulisi vielä suorittaa". Guy tajuaa jossain vaiheessa matkaa, että tällä kertaa operaation kohteena on hänen oma kotinsa. Linda on juuri lähdössä laukkuineen pois; aiemmin päivällä hän on ilmiantanut miehensä.
Guy Montag pannaan etsimään ja polttamaan omat kirjansa, koska se on hänen työtään ja hän tekee työtä käskettyä. Kirjat heitetään keskelle olohuoneen lattiaa, ja Guy alkaa liekinheittimineen liekittää kirjojaan. Kameramies kuvaa tarkkaan palavia kirjoja mm. Salvador Dalin taidetta esittelevää kirjaa, joka palaa tyylikkäästi sivu sivulta.
Hässäkän aikana Guy ja hänen esimiehensä joutuvat napit vastakkain, kun Guy ei halua luopua viimeisestä kirjastaan, jonka on piilottanut povitaskuunsa. Kapteeni uhkaa häntä pistoolilla, mutta Montag kääntää liekinheittimen tätä kohti ja polttaa elävältä kirjojen joukkoon. Muut miehet joutuvat pakokauhun valtaan ja ryntäävät ulos talosta. Guy käyttää tilannetta hyväkseen ja pakenee talosta. Hän tietää Clarissen menneen pohjoisen metsiin ns. kirjaihmisten luokse, minne Guykin suuntaa kulkunsa. Hän liikkuu vältellen seuraajiaan ja pääsee lopulta perille.
Perillä Montag seuraa TV:stä, miten helikopteri jahtaa hänen näköistään miestä. Uutisissa näytetään miten tämä henkilö tapetaan kameroiden edessä, ja yleisölle kerrotaan yhteiskunnan vastaisen rikollisen kuolleen – jopa Guyn ystävät luulevat hänen olevan nyt virallisesti kuollut. Se ei Guyta tunnu harmittavan. Hän aloittaa uuden elämän kaukana kaupungista, jonne palomiehet tosin tekevät myös iskujaan. Kirjaihmiset ovat kuitenkin onnistuneet säilyttää koko joukon kirjoja erikoisella tavalla - opettelemalla niitä ulkoa. Kukin kirjaihminen on itse jokin kirja, ja häntä kutsutaan sen nimellä. Kun kirjaihminen tulee vanhaksi, hän siirtää kirjan tuleville polville opettamalla kirjan jollekin toiselle.
Niin, että millä tavoin elokuva kuvaa meidän aikaamme? Sillä tavoin että myös tällä hetkellä ei puhuta juuri muusta kuin siitä, miten painetuista kirjoista päästään eroon. Kirjallista osaamista arvostetaan vain juhlapuheissa ja kirjallisuuspalkintoja jaettaessa. Tärkeämpää on informaatiolukutaito ja tietotekninen osaaminen. Fiktio on kirosana. Kirjastonhoitajat mustapaitoja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti