Ehkäpä Sofia Coppolan "Maria Antoinette" (2006) näytettiin Nelosella eilen siksi, että hänen seuraava elokuvansa "Somewhere" (2010) on tulossa elokuvateattereihin. Trailereiden mukaan elokuva kuvaa näyttelijäisän ja 11-vuotiaan tyttären läheistä suhdetta. Seksiäkin elokuva tihkuu niin kuin "Marie Antoinette".
Näkökulma Ranskaan on Hollywoodin. Hyvänä muistutuksena ranskalaisille ja englantilaisille, että jo Ludwig XVI tuki USA:n itsenäistymistä eikä se tapahtunut vasta Ranskan suuren vallankumouksen jälkeen. Kuningas kutsui koolle myös Kansalliskokouksen ensimmäisen kerran 150 vuoteen. - Kuningas ei kumouksen jälkeen ollut enää kuningas Jumalan vaan säätyjen armosta. Demokratian pohja ei ollut - sanottiin - kristinuskossa vaan keskenään nahistelevissa säädyissä, jolloin nytkin kansan köyhimmät unohdettiin mikä on jatkunut tähän päivään asti. Asiasta on turhaan syytetty nuorta Ranskan hallitsijapariskuntaa. - Suomen hallitusmuodon presidenttikeskeisyys on ranskalaista perua.
Niin kuningas kuin kuningatar Marie Antoinette olivat sivistyneitä ja valistuksen kasvatteja. Tosin kuningatar oli saanut Itävallassa kehnon koulutuksen säätyläisnaiseksi. Kuningatar luki Jean-Jacques Rousseau'ta ja halusi jossain vaiheessa yksinkertaista elämää luonnon ehdoilla. Paljon tunnetummaksi hän on tullut kerskakulutuksestaan, ja Ranskan maine muodin mekkana sai alkunsa. 2000-luvulla tällaisesta kuningattaresta pidettäisiin korruptoituneiden oikeisto-, vasemmisto- ja keskustapoliitikoiden sekä kirkkoa ja puolueita hännystelevien, tuiki sovinnaisten mies- ja naispresidenttien sijaan.
Coppolan kuvamaailma antaa Marie Antoinettesta toisenlaisen kuvan kuin mitä historiankirjoissa. 15-vuotiaana hänet kihlattiin Ranskan kruununperijän kanssa, ja 19-vuotiaana hän tuli kuningattareksi. 47-vuotiaana hänet mestattiin, joten rauhallisia eläkepäiviä hän ei ehtinyt viettää. - Elokuva onneksi päättyy siihen, kun kuningasperhe lähtee kansanjoukkojen painostuksen vuoksi vapaaehtoisesti Versailles'ta, ennen kuin heidät pidätettiin. - Romanssikin Marie Antoinetten elämään mahtuu suomalaisen, kantahämäläisen Harvialan kartanon kreivin Hans Axel von Fersenin kanssa. Oma mies ei sänkypuuhista paljon perustanut, vaikka yhteisiäkin lapsia syntyi. Kruununperijä saattaa siis olla täkäläistä perua! Suomen kuningasta olisi valtiollisen itsenäistymisen aikaan Saksan sijaan voitu perustellusti hakea myös Ranskasta.
Tunnelma on paikoittain riehakas ja iloinen, mutta Versailles'in määrällisesti suuren hovin ja säätyjen juonitteluiden varjostama, mikä on ajalta ennen Ludwig XVI:ta ja Marie Antoinettea. He yrittivät rikkoa hovietikettiä. Hallitsijaparia, varsinkin itävaltalaista Marie Antoinettea vastaan juoniteltiin hovin ulkopuolellakin - ja varsinkin siellä. Hänestä tehtiin pilkkalauluja ja -pamfleteita, ja hänen mainettaan mustattiin mitä ehdittiin. Suurimmaksi osaksi syyttä. Hänen suurin syntinsä varmasti oli valtion varojen hulvaton käyttö, mutta toisaalta yhden ihmisen kulutuksella ovat rajansa, vaikka hän olisikin kuningatar.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti