Tarina etenee kiihkeästi eteenpäin, jopa niin, että kerronta alkaa hetkittäin poukkoilla. Mukaan tulee nopeasti joukko henkilöitä, jotka muistuttavat ulkoisesti paljon toisiaan, eikä heistä puhuta nimillä kuin ehkä vasta elokuvan loppupuolella ja silloinkin yleensä sukunimillä. - Mieleen tulee Aki Kaurismäen elokuva "Calamari Union" (1985), jossa on toistakymmentä Frank-nimistä miestä, joista vain kaksi pääsee tavoitteeseensa Kalliosta Eiraan.
Korkeissa sfääreissä liikutaan. Mukana mm. USA:n Presidentti, Presidentin henkilöstöpäällikkö Coal, FBI:n päällikkö Voyles ja joukko agentteja kuten Gavin Verheek (palkkamurhataan), Presidentin vaalikampanjan suurin rahoittaja Victor Melliece, Korkeimman Oikeuden tuomarit Rosenberg ja Jensen (kummatkin murhataan), oikeustieteen opiskelija Darby Shaw (yritetään tappaa, elokuvan sankaritar) ja tämän opiskelijakaveri Alice, professori Thomas Callaghan (murhataan, jolloin Darbykin on vähällä kuolla), Washington Heraldin päätoimittaja ja toimittaja Gray Grantham (Darbyn tärkein apuri), epämääräinen tyyppi Garcia, joka on jonkin lakitoimiston työntekijä kuten myös Curtis Morgan (murhataan), tappaja Khameli, Edwin F. Sneller, joka alkaa tapattaa ihmisiä ilmeisesti Melliecen (ja Presidentin) laskuun ja joitain muita, enimmäkseen pahiksia.
Olen nähnyt, katsellut elokuvaa aiemmin pari kertaa, ja kokemus on ollut aina erilainen. Ensimmäisellä kerralla tarinan ydin hahmottui; mistä elokuvassa on kyse. Elokuvassa esitetään salaliittoteoria, mikä nyt vuonna 2010 alkaa tuntua jopa hieman uskottavalta Meksikonlahden öljykatastrofin jälkeen. Siitä "Pelikaanimuistiossakin" on kyse. Suurliikemies vaikkapa Shellistä saa poikkeusluvan alkaa nostaa öljyä ympäristöllisesti herkiltä alueilta, joilla elää harvinaisia lintuja mm. uhanalainen Lousianan ruskea pelikaani, joka on kuolemassa sukupuuttoon. Toisella kertaa katselu jäi kesken, kun en ollut riittävän keskittynyt katseluun. Yksinkertaisesti huomasin äkkiä olevani hukassa, ja vaihdoin kanavaa.
Alun perin John Grishamin kirjoittaman tarinan taustalla on tilanne, jossa jo ennen Presidentiksi tuloaan istuva Presidentti on tukenut salakähmäistä öljybisnestä, ja saanut ökyrikkaalta Melliecelta lupauksen suuresta avustuksesta vaalikampanjaa varten. Tulevan Presidentin ja vaalien päärahoittajan yhteyttä ei ole päästetty julkisuuteen vaan se on varjeltu salaisuus. Koplaus johtaa siihen, että kaksi Korkeimman Oikeuden ympäristömielistä tuomaria Rosenberg ja Jensen päätetään päästää päiviltä juuri ennen öljyasian lopullista käsittelyä oikeudessa. Tarkoitus on, että Presidentti nimeää tilalle mieleisensä tuomarit, ja siten saa vaalirahoittajansa miljardihankkeen läpi, mistä itsekin hyötyy taloudellisesti.
Homma alkaa mennä mönkään, kun nuori oikeustieteen opiskelija Darby Shaw tulee kuvaan mukaan. Hän laiminlyö oikeustieteen opiskelunsa hetkeksi ja sen sijaan muutaman viikon ajan paneutuu kuumaan julkisuudetta kuohuttaneeseen tuomarien murhaan. Toisaalla Washington Heraldin nuori, musta, kunnianhimoinen toimittaja Gray Grantham on kiinnostunut samasta asiasta, mutta ei saa aiheesta mitään irti.
Darby tekee muistion, joka alkaa kulkea Pelikaanimuistion nimellä. Hän kertoo tuloksistaan ensin omalle professorilleen Thomas Callaghanille, joka on ollut ennen professoriksi tuloaan toisen tapetun tuomarin avustajana. Callaghan puolestaan kertoo Darbyn salaliittoteoriasta Korkeimman Oikeuden tuomarien hautajaisissa, mistä teoria leviää aina Valkoiseen Taloon asti. Aluksi teoriaa ei oteta vakavasti, mutta kun tuomarien murhille ei löydy parempaakaan selitystä, teoria aletaan ottaa vakavasti - ja vastaavasti Presidentti ja Melliece kokevat nuoren opiskelijatytön ja tämän professorin uhkana itselleen.
Darbystä ja Thomasista yritetään päästä nopeasti eroon. Presidentin miehet (FBI:n pahikset?) panevat autopommin Callaghanin autoon. Vain sattumalta myös Darby ei ole autossa. Professori kuolee räjähdyksessä, opiskelijatyttö säikähtää ja menee maan alle. Hän ottaa yhteyttä FBI:n agenttiin Gavin Verheekiin, mutta tämäkin murhataan. Darby on entistä ahtaammalla, ja FBI:n / Valkoisen talon / Melliecen pahismiehet ovat hänen perässään.
Shaw tarttuu viimeiseen oljenkorteensa, vapaaseen mediaan ja soittaa Washington Heraldin toimittajalle Granthamille, johon hän luottaa siksi, että professori Callahgan on arvostanut tämän journalistista työtä. Graylla on koko ajan ongelmia markkinoida uutistaan ja Shaw'n teoriaa omalle päätoimittajalleen, mutta vähitellen jutun tekeminen etenee. Käänne tapahtuu kun Shaw'n ja Granthamin tutkiva journalismi tuottaa tulokseksi tiedon siitä, että Curtis Morgan - niminen lakimies on tehnyt töitä Melliecelle kaasu- ja öljyasioissa. Samalla kuitenkin paljastuu, että Morgankin on kaksi viikkoa aiemmin tapettu, joten juttu näyttää ajautuneen lopullisesti umpikujaan.
Sitten tapahtuu ihme. Gray ja Darby menevät tapaamaan Morganin leskeä, joka ei halua puuttua asiaan millään tavoin, koska hän pelkää. Hän sanoo kuitenkin löytäneensä yöpöydän laatikosta tallelokeron avaimen, joka on pankkiin, jonka asiakkaina hän ei tiennyt miehensä olleen. Nainen antaa avaimen tutkiville journalisteille, jotka saavat ratkaisevan todistusaineiston Presidenttiä ja Mellieceä vastaan. - Elokuva päättyy siihen, kun Darby Shaw on maanpaossa, jossain päin maapalloa. Oikeudenkäyntiprosessi on ilmeisesti alkamassa Presidenttiä, Mellieceä ym. vastaan. Katsoja saa päätellä millä tavoin tilanne kehittyy tästä eteenpäin. Mahdollista on sekin, että mitään oikeudenkäyntiä ei koskaan pidetä. Presidentti vain vaihtuu O'bamaan tai johonkin toiseen Presidenttiin ja sama meno jatkuu myös tulevaisuudessa. Johtaen lopulta Meksikonlahden öljykatastrofiin vuonna 2010.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti